Rytmihäiriö

Studiopäiväkirja 2007



RYTMIHÄIRIÖ Studiopäiväkirja 2007 - Helvetin neljäs piiri

12.11.2007 - Päivä 1.

Noniin! taas mennään! Roudattiin viisaasti jo etukäteen edellisenä iltana, jotta sää vielä vähemmän suosisi painavien tavaroiden lastausta treenikämpän pihalla. Aikamme soviteltua räntäsateessa pyöreitä keissejä henkilöautojen neliskanttisiin luukkuihin saaimme ilmeisesti tyydyttävän määrä roinaa mukaan. Aikun matkaan vaan.

Sama vanha kuppanen tönö siellä Herttoniemessä taas. Jive-Studio. Sinne siis vaan sullomaan kamppeita. Määrätietoista rumpujen kasausta ja hieman epämääräisempää mikitystä. Varsinaisen studiopäivän aamuna hommat olivat siis jo ns. korkattu, joten eikun soundeja tökkimään. Eli siis aloittamaan väistämätöntä helvetillistä säätöä kaiken mahdollisen kanssa mistä vaan voi saada sirinää ulos. Onneksi tulin itse paikalle vasta alkuillasta kun kaikki alkoi olla valmista, tarkoituksena soittaa ilmakitaraa äänitettävien rumpuraitojen päälle. Ensimmäisenä vuorossa kronologisesti ensimmäinen uudelle levylle tehty sekä ensimmäisenä valmiiksi treenattu kappale, niinikään hyvä kandidaatti levyn avauskappaleeksi. Pikajuna Sodomaan, vaunussa juodaan Gambinaa...
- Janne


13.11.2007 - Päivä 2.

Tänään onnistuimme aloittamaan sessiot jo aamupäivällä. Edellisen päivän saldoksi saatiin loppujen lopuksi sittenkin vain soundit ja yksi kokonainen kappale narulle. Otto alkoi sille sitten hakkaamaan seuraa, meikäläisen soitellessa samalla jonkinlaisen demokitararaidan sisään. Suoraan etuasteen kautta tiskiin, loppuviikosta vasta hinkataan kitarasoundeja. Päädymme käyttämään ainakin toistaiseksi työstettävien kappaleiden kanssa klikkiraitaa taustalla, minkä tekeminen osoittautuu paikoin matemaattiseksi pähkinäksi tempon- ja tahtilajimuutosten laskemisen kanssa. Olisihan ne tempot tietysti voinut vähän tarkemminkin kirjoittaa ylös alkuperäisiltä rumpukonedemoilta.

Työn alle otetaan ensiksi kronologisesti toinen uudelle levylle tehty kappale työnimeltään Lähimmäistä Lähietäisyydeltä. Kun kerran olen paikalla, teemme klikkiraidat ja soitan demokitarat samalla kolmeen muuhunkin kappaleeseen jotka sisältävät kohtuullisen tuoreita muutoksia ja näinollen mahdollisesti vaativat ekstrahuomiota. Hämmentävän paljon triolihan näissä on sittenkin. Visioidaan megaköörejä, mm. "Megakööri" -työnimellä kulkevaan biisiin.

Messevän Gambinapullomäärän lisäksi studiolle on roudattu kaikki mahdollinen vahvistin/härpäkearsenaali treenikämpältä, mikä tällä kertaa koostuu paskaiselle perus-hc-bändille varsin kohtuullisesta kasasta räkkejä. Todellisuudessa luonnollisesti tuskin tullaan käyttämään puoliakaan mutta näyttäähän se tyhmältä ja peittää sopivasti ikkunan tarkkaamon ja rumpukioskin välissä. Pitää hankkia lisää roinaa ensi kerraksi niin yltäisi edes kattoon asti.
- Janne


14.11.2007 - Päivä 3.

HUOM!! Alkon lakon aikana auki olevat myymälät luetellaan mm. Iltalehden sivuilla. Alkon omat verkkosivut eivät ilmeisesti aukea ruuhkan vuoksi ollenkaan. Kansa on hädissään!

Mitä äänityksiin tulee, toistaiseksi on vielä kohtuullisesti G:tä jäljellä. Jukka ja Otto aloittivat halonhakkauksen jo varhain ja narulle tarttui lisää materiaalia kohtuullisen hyvässä tahdissa. Tulin iltapäivällä paikalle soittelemaan parit demokitarat pohjien päälle. Hyvältä kuulostaa rumpuraidat! Neljä päivää on varattu rumpuäänityksiin, mikä taitaa näillä näkymin juuri ja juuri riittää tällä tahdilla, riman korkeudella ja Gambinasiemausten taajuudella. Huomiselle jää vielä kolmen biisin sakset tehtäväksi eli ei rumpuosasto pääse helpolla vielä kuitenkaan.

Eli ylihuomenna pääsisin jo raapimaan varsinaisia kitararaitoja, tai edes metsästämään soundia. Mietitään Jukan kanssa voiko säännöllisesti nakuttava lehmänkello jäädä soimaan päähän jos kuuntelee useita päiviä klikkiraitaa putkeen..kuten me! ja millaista mahtaa silloin olla elämä? ja minkälaisia tunteita se herättää erityisesti kännissä? Kohta varmaan nähdään...

Paljollakohan Loiri lähtisi laulamaan akustista balladia surmacorebändin levylle? pitää hommata se uusin levy, on kuulemma vähintään yhtä törkeä (eli mahtava) kuin edellinen. Mahtavaa!
- Janne


15.11.2007 - Päivä 4.

Tulin paikalle kun hommat oli saatu päätöskeen. Otto makaili sohvalla kaikkensa antaneena. Tänään siis saattiin loput rummut menestyksellisesti purkkiin. Seuraavaksi on kielisoittajien aika aloittaa omat urakkansa.
- Ande


16.11.2007 - Päivä 5.

Kaikkien biisien rummut on narulla - ensimmäinen kitarapäivä! Tänään ruuvataan soundia ja leikitään kultakorvia kahdestaan Jukan kanssa, rankka päivä tiedossa. Aloitamme ruuvaamalla Marshallin kaapista takalevy irti. Rytmikitarat äänitetään kahdella kaapilla, Marshallia äänitetään isommassa tilassa ja Mesaa komerossa. Helvetillistä melua helvetistä. Hönkää tarkoilee sama vahvistinosasto kuin edellisen levyn äänityksissä, mutta uudistetuilla sisälmyksillä ja sielulla. Svetlana KT88 + Tung-Sol määrää, itänaapurissa osataan.

Päädymme ennen varsinaisten raitojen äänittämistä täydentämään vielä studion mikkivalikoimaa joten lähdetään ajamaan ruuhka-aikana Espooseen ja tehdään pikavisiitti Noretronille. Uusi Shure SM-7 toimii kuin unelma, valitaan vielä sopivat kitarat (kunnon hifistelyä) ja päästään kuusi tuntia studiopäivän alkamisen jälkeen aloittamaan sahausta, aloittaen kappaleesta "Huva trioli". Kahteen kappaleeseen saadaan valmiit komppikitararaidat ennen kuin todetaan että päivä on pulkassa, reilu kaksi pulloa Gambinaa juotu ja korvat heviä täynnä.


- Janne


17.11.2007 - Päivä 6.

Aloitetaan keittämällä kahvit, ottamalla siemaus Gambinaa ja kuuntelemalla eilisen päivän tuotokset. Hyvältä kuulostaa vieläkin, eli oikeilla jäljillä ollaan eikä nähty unta. Otto ilmaantuu yllättäen paikalle, ja painelee soittotilaan treenaamaan vielä pystyssä olevilla rummuilla sekuntia ennen kuin aletaan pistämään biisiä purkkiin, mitä helvettiä?? Noh sahaus alkaa kuitenkin pian. Vedetään sisään levyn punkkimeininkipala "L.H." rivakkaan tahtiin ja siirrytään seuraavaan. Juuri ja juuri muistuu mieleen miten hc:ta soitetaan.

"Megakööri" puolestaan vaatii jonkin verran toisenlaista erityishuomiota, kappale kun sisältää (eli tulee sisältämään valmiina) mahtipontisen kööriosuuden, blastia, maidenia 7/16-tahtilajissa, rokkiriffejä stemmoilla ja lisää mahtipontista kööriä. Riffikimaraa! Toivon lämpimästi että tämä biisi onnistuu. Väännetään Electric Mistressillä vähän efektikitaraa päälle korostamaan merkittävimpiä sivalluksia, perustukset kolossaaliselle häpäisylle on valettu.

Yhteistyö Jukka Lee Varmon kanssa toimii tehokkaasti, minä hengaan kitara kaulassa ja Jukka ruoskii soittamaan paremmin. Pyydän natsittamaan vieläkin tiukemmin kun työn alle otetaan seuraava kappale missä kitarariffien olisi syytä käskyttää vieläkin kiivaammin, maalailut helvettiin. Ei tuota ongelmia - natsittaminen siis. Päätetään päivä inhimillisiin aikoihin ja lähdetään viettämään hyvin ansaittua lauantai-iltaa. Viisi biisiä yhdeksästä valmiina pohjakitaroiden puolesta!
- Janne


18.11.2007 - Päivä 7.

Tänään oli meikäläisen aika aloittaa äänitykset. Esivalmisteluksi päätin juosta muutaman kilometrin lenkin, ennen studiolle saapumista. Ei kauhean Rock, myönnetään.

Saavuin pelipaikalle puolenpäivän aikoihin, valmiina aloittamaan soittohommat. Hetken koputeltuani saapui ovelle hyvin punasilmäinen ja huonovointisen näköinen mies...Kyseessähän oli tietysti "Sahaajankadun Bob Rock", eli Jukka. Lisäksi sohvalla nukkui tuntematon mieshenkilö, joka kuitenkin pian paljastui Reimaksi (Imp Naz). Studiolla oli vietetty aitoa Rock'nRoll-elämää edellisenä yönä...

Muutaman kahvikupin ja Kylähullujen kuuntelun jälkeen oltiin valmiita aloittamaan. Soundit löytyivät lopulta hyvinkin helposti. Reima toimi "aputuottajana" ( = nautiskeli G:tä sohvalla maaten) ja viihdytti meitä kyseenalaisella huumorilla.

Ensinmäisenä käytiin Laitapuolen kimppuun, biisi tarttuikin kovalevylle ilman ongelmia. Nyt päästiin myös kuulostelemaan miltä kitarat, basso ja rummut kuulostavat yhdessä..Helvetin hyvältähän ne kuulostivat. Seuraavaksi otettiin käsittelyyn HRS, johon Jukalla oli muutamia hyviä sovitusideoita. Tämäkin biisi saatiin nopeasti läjään, ja päivä saatiin päätökseen hyvissä fiiliksissä.

Maanantai ja tiistai ovat vapaapäiviä, Janne jatkaa hommia keskiviikkona. Meikä jatkaa bassotteluja taas perjantaina
- Ande


21.11.2007 - Päivä 8.

Gambina on loppu! Haetaan äkkiä sylillisen verran pulloja lisää.

Muutaman päivän tauon jälkeen takas kitaroiden kimppuun! Kuunnellaan tarkoin läpi Anden työn jäljet puhtailla korvilla. Jukka toteaa laadun olevan parasta mitä Ande on tässä studiossa tehnyt ja toteamukseen on helppo yhtyä.

Laitapuolen Hyökkääjään on saatu uusi rytminen koukkuidea kertosäkeen tehostamiseksi. Pieni yksityiskohta, mutta tehokas. Jukka oli itse asiassa soittanut minulle asiasta jo viikonloppuna, mutta sillä kertaa ei tuottajan neronleimaus ja soittajan oivalluskyky kohdanneet toisiaan ensiksimainitun riehakkaan humalatilan ja jälkimmäisen räkätaudin surkastuttaman aivotoiminnan vuoksi. Päätetään kuitenkin toteuttaa idea, mikä tarkoittaa muutaman sekunnin mittaista päällesoittoa viikonloppuna soitettujen raitojen päälle. Mikä taas edellyttää täsmälleen samaa kitarasoundia kuin alkuperäisessä soitossa. Mesa soundaa samalta kuin ennenkin, mutta erästä kriittistä mikrofonia on siirretty Marshallin edestä ja käytetty viimeksi aivan muussa asennossa ja paikassa bassoäänityksissä, joten vie muutaman hetken etsiä taas se täsmälleen oikea asento ja sijoituspaikka missä kyseisestä mikrofonista kaiuttimiin asti tuleva ääni on riittävän identtinen. Muutaman millimetrinkin asennonmuutos mikin sijoittelussa värittää soundia aivan toiseen suuntaan, tarkkaa peliä.

Tänään pääsen taas sahaamaan. Vuorossa on ihan ensimmäinen biisi sitten Seitsemän Surman Siunausliitto -levyn materiaalin, jonka tein melko lailla valmiiksi Sakara Tourin yhteydessä vuosi takaperin. Tuo nyt kulkee työnimellä Sodoma toistaiseki. Alkuperäisessä kertosäkeessä hehkuteltiin kutakuinkin sillä miten me (kertojaminä? kertojame? joka tapauksessa tolkuton ryyppyporukka..tai bändi?) matkustamme junalla Sodomaan (tee-se-itse ravintolavaunussa tietysti..omat eväät on aina omat eväät, sori vaan Avecra, riistäjät) ja kehoitamme kuulijaa tuomaan meille määränpäähän Sodomaan lisää viinaa. No ei se oikein futannut. Une kehitteli uuden mutta työnimi jäi elämään.

Seuraavaksi järjestyksessä toinen uusista biiseistä. Alkaa kuulostaa ihan hittimatskulta. On melodiantynkää ja puolitempokertosäettä. Ja koukkuinen 7/8 -tahtilajissa rynnivä säkeistöriffi, kuinkas muuten. Tähän pitää vielä kehitellä sopivan törkeä soolo.
-Janne


22.11.2007 - Päivä 9.

Jahas, aikataulujen mukaan viimeinen kokonainen kitaroille varattu päivä joten pohjakitarat ja enimmät päälle tulevat sälät olisi vissiin syytä saada narulle. Jostain syystä joudun pysähtymään päivän mittaan viritysmittarin ääreen useammin kuin varmaan edellisinä päivänä yhteensä. Oma teoriani syystä on itselleni rankimmaksi vuosikausiin yltynyt "kesäflunssa" ja siihen liittyvä ruumiinlämmön tilapäinen kohoaminen, mikä taas vaikuttaa puun lämpötilaa saaden sen laajenemaan. Tai sitten olen vaan tavallista idiootimpi enkä vaan osaa enää virittää kitaraa. Nyt regressoidutaan kunnolla, ensin lähtee taito soittaa perus-hc:tä ja sitten virittää kitara. Kai ne siinä järjestyksessä on opittukin.

Pohjakitarat (kaksi eri ottoa per biisi, helvetisti mikkejä ja raitoja per otto - onpahan mitä miksauksessa sekoittaa ja valita) puuttuvat enää kahdesta biisistä. Ohjelmassa ovat siis ensin nämä kappaleet, Veitsitanssi ja Viina T., joista tosin kumpaiseenkin tulee päälle vielä jonkin verran päälleäänityksinä melodioita, mahtipontisia stemmoja sekä ihan vaan lisärunttausta.

Päädymme äänittämään Veitsitanssiin kaikki kertosäkeet kaksina erilaisina sovitusversioina. Pää on kovin täynnä räkää ja sen sellaista että hetken kestää omaksua yhtäkkiä lennosta keksitty variaatio kuukausia treenatusta riffistä. Onneksi on Pro-Tools, tuo vilustuneen apu. Ei tähän hätään Finrexiniäkään löytynyt. Eikös ne apteekitkin mene lakkoon muuten kohta.

Lopulta pääsen viimein ympyröimään (palkitseva ja vapauttava hetki) viimeisenkin oman nimeni työlistalta mikä tarkoittaa sitä että enää olisi työsarkaa vain basistille ja laulajalle tämän lätyn suhteen. Todellisuudessa kitaraosastollakin on tehtävänä vielä pikkusälää, mm. koko joukko kitarasooloja ja akustisia kitaroita, mutta ne nyt hoituu äkkiä myöhemmin kun niiden aika on. Niin yritän ainakin itselleni uskotella.

Kotiin lähtiessä yritän houreissani kasata tarpeellisia kamoja laukkuun sillä viikonloppuna on itselläni vuoden viimeinen keikkareissu. Pitäis Romaniaan lähteä, mutta pää ei toimi, joutuu oikein terästämään hyvin, hyvin tahmaista ajatuksenjuoksua ja miettimään mitä kitaristi keikoille soittamaan mennessään yleensä ottaa mukaan.. niinku, kitara.. piuha.. öö.. No kai sinne kassiin jotain hyödyllistäkin meni.
-Janne


23.11.2007 - Päivä 10.

Tjoo, bassottelut jatkuivat taas. Session alkaminen viiväsyi parilla tunnilla aiotusta. Tähän olivat syynä ns. meistä riippumattomat syyt. Kun lopulta päästiin kiinni hommiin, hienosäädettiin soundia vielä hieman. "Paljon on tässä studiossa bassoa soitettu, ennen ei ole koko talo tärissyt " kommentoi Jukka. Talo tärisi ja pari biisiäkin tarttui kovalevylle.
- Ande


26.11.2007 - Päivä 11.

Virkistävän viikonlopun jälkeen takaisin hommiin. Tänään oli varsin tuottelias päivä, kaikki meni ilman ihmeempää säätöä. Vaihdoin uudet kilet ja patterin bassoon. Vireiden kanssa oli pientä säätämissä, jos/kun intouduin soittamaan isolla kädellä. En kuitenkaan silti päätynyt soittamaan hillitymmin. Parit iltavuorot vielä tiedossa jossakin kohtaa, ennen kun kaikki bassot on soiteltu

Eipä tästä(kään) päivästä ole sen ihmeellisempää kerrottavaa. Tavallinen studiopäivä ei normaalisti ole kovinkaan seksikäs tapahtuma, enempikin se on aika tylsää toimintaa. Keksi siitä sitten jotain mielenkiintoista tarinaa... Noh, sen takiahan näitä levyjä tehdään, että saatais lisää keikkoja. Livenä soittaminen on kivaa. Edellisestä keikasta onkin jo liian pitkä aika, pääsispä taas pian livehommiin..
- Ande


30.11.2007 - Päivä 15.

Anden muistikuvat: "öh, moniäänisiä harmoniota spurguista ja gambinasta. Käynti Sahaajankadulla. Humalaista kiipparien soittelua. Todella päihtynyttä yhteishuutamista.."

Jaa-a, mitähän hemmettiä perjantaina tapahtui. Aiemmin on ollut rankka laulupäivä, minkä jälkeen ollaan sovittu että mennään jengillä studiolle kaljakassien kanssa ja katotaan mitä tapahtuu. Lisäinnostusta kaaokseen tuo tietysti päällä leijuva uhkaava tietoisuus alkavasta Alkon lakosta. Tällä kertaa Suomea ei ilmeisesti pelasteta edes esimiesvoimin. Kohta noustaan barrikadeille.

Mitäpä ei G:n eteen tietenkään tekisi.. joten pitkällinen jonokaan ei ole ongelma. Saadaan Gambinaa. Aletaan juomaan sitä. Paikalle tulee ensinnäkin levy-yhtiön edustaja Hyrkäs kuuntelemaan raakileita, nyökyttelemään ja virnistelemään. Saapuu myös Muna-armeijan kuoron edustajia elikkä herrat Harvilahti, Tarvonen, Sorvali ja Eurén. Une ja Ande häipyy Hygen kanssa katsastamaan kuvauspaikkaa tuleviin promokuviin, eli läheistä alkoholistien asuntolaa legendaarisessa osoitteessa Sahaajankatu 2. Me muut puolestaan alamme työstämään Megakööriin megakööriä, tarkoitus on kuulostaa kutakuinkin tuhannelta spurgulta. Tosin aika juniorimeininkiä kun vielä pysytään nuotissakin ilman hirveetä kärinää. Kärinän aika tulee myöhemmin illalla. Kolmiääniset stemmat vedetään ja käytetään riittävästi raitoja jotta saadaan lopputulokseksi noin sata miesääntä laulamassa alan lyriikkaa. Megakööri saa megaköörin ja Huvatrioli hieman humalaisemman mutta railakashenkisemmän tulkinnan.

Sitten pidetään ryyppytauko. Une ja Ande tulevat takaisin innostuneina, kuulemma paikka on osoittaunut myös visuaalisesti maineensa veroiseksi, joten ympäristö seuraaviin fotosessioihin alkaa olla selkiö.. Ruvetaan huutamaan. Laineen Olli-Pekka eli Oppu Mannhaista liittyy myös seuraan, joten hyvin alkaa olemaan jengiä paikalla. Unen paikallisella lihatiskillä työskentelevä pikkuvelikin tulee tekemään debyyttinsä sessiomuusikkona horjuvien rokkareiden keskelle paskan ja viinan katkuun, ruusuinen alku mille tahansa levylaulajan uralle. Jatkuvasti kohoava promillemäärä kasvattaa myös homman kaoottisuutta tasaisen tappavaan tahtiin. Muunmuassa Laitapuolen Hyökkääjä saa tittelilleen sopivan hyökkäävän alun ja kertosäkeet, ja Huvatrioli "vähintäänkin riittävän uskottavat" EI! -huudot. Keikallahan ne taipuu mukavasti Hei-huudoiksi joten ei tarvinne siihenkään kliseeseen enää erikseen yllyttää.

Huudetaan äänemme helvettiin ja kähistään ja nyökytellään toisillemme ja kitataan lisää. Henu retkottaa sohvalla silmät päässä seisoen ja reagoiden nipinnapin puhutteluun. Häivyn hyvissä ajoin koska oma turnauskesto on jostain syystä poissa. Marko ja Jukka jatkavat kuuteen aamulla soittaen kiippareita. Kuulostaa häpäisyltä, lisää tätä.
-Janne


5.12.2007 - Päivä 18.

Vähän hiljaista on ollut raportoinnin suhteen, Une ei ole laulamiseltaan kerennyt päiväkirjaa kirjoittelemaan.

Paikalle saavuttuani rupesin kielten vaihtoon, samalla kuunnellen kun Une teki päivän viimeisiä ottojaan. Tarkoituksena oli saada illan aikana viimeinen puuttuva biisi & parit paikkaukset bassoteltua.

Pian Une päästi äänihuulensa ansaittuun lepoon ja pääsin aloittamaan omat hommani. Pienen alkukankeuden jälkeen Näytelmä siirtyikin Macin uumeniin varsin kivuttomasti. Lopuksi korjasin pari kohtaa jo äänitetyistä biisestä. Parin tunnin jälkeen, saatoin ilokseni todeta levyn olevan omalta kohdaltani valmiina.

Tehtävää ennen miksauksen alkamista:
- Une tekee laulut loppuun.
- Janne duunailee leadeja, cleaneja & akustisia.
- Äänitetään kaikenlaista pientä sälää.
- Muutamia köörejä huudetaan.

Kyllä tämä vielä joskus valmistuu, malttakaa vielä hetki...
- Ande


Unen studioraportti
tässä nyt jotain kuvia + kuvatekstit niihin.. sori tosiaan kun ei oo saanu aiemmin/enempää panostettua tohon päiväkirjaan mut eipä oo paljon ylimäärästä aikaa & energiaa ollu tässä. eikä kaikista studiopäivistä aina hirveesti ois ehkä huvittanu kirjotellakaan. jne mutta jees. kalkkiviivat rupee läheneen...
- Une


Mestari Hyrkäs saapui tarkastamaan tiluksiaan ja sijoitustensa tuottavuutta ja päätyi spekuloimaan lähtöä läheiseen alkoholistiasuntolaan. Ande suhtautuu hankkeeseen positiivisen kannustavassa hengessä.


Kööriperjantain satoa - kuivin suin ei nimittäin laulamisesta tule yhtään mitään.


Tässä viimein (huonosti lavastettu mutta kuitenkin) todiste siitä että lauluhommiakin on oikeasti tehty. Luurit piti kiristää kitarahihnalla päähän kiinni että pysyy mukana.


Oppu, Markus, Pekka, Ande, Mitja ja Janne yhdistetyillä laulu- viina- ja puukkohippasilla.


Kun nyt muutkin esittelee kamojaan täällä niin tässä oma korteni kekoon: Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle, tms: sanoitukset, lehmänkello, roskis, luurit, joku transistori, mikki, tee, räkämuki, rommi, vesi, G, räkäpaperi, mora.


Tabriitti- eli perkussiosoitinsessioiden kiihkeä rytmiä.

7.12.2007 - Päivä 20.

Toinen ns. "säläilta" eli äänitetään kaikenlaista pientä kivaa, karkkeja. Akustista kitaraa, perkussiotia, koskettimia ja laulutuplauksia köörillä..mistä voisi saada sellaisen kuvan että tästähän on tulossa vähän erikoisempi levy noinniinkuin surmacoreksi. Noh kyllä tämän Rytmihäiriöksi tunnistaa, melkein koko ajan jopa. Ainakin saa etukäteen hyvää inside-tietoa "mistä tulee rutinaa" -bingoon levyn suhteen myöhemmin. Tehään ens levy sitten perushooseeta. Onneksi Herttoniemen Alko on auki.

Aloitamme synkillä visioilla, joita maalailemaan saapuu vanha Koskenkorvan ystävä Markus Eurén. Aloitamme surmacoren soundimaailman laajentamisen soittamalla eteerisiä pohjasointuja Megaköörin ja Huvatriolin kööriosuuksien pohjalle. Ei tuo vielä mitään. Näytelmä saa yllättävän mutta kuin nyrkki naamaan sopivan western-henkisen alun ja HRS hieman (paljon) lisää tolkuttomuutta väliosaan. Aika paljon. Saa nähdä mitä päätyy miksaukseen asti.

Sitten on akustisten kitaroiden vuoro, nyt lähtee kaikki uskottavuuden rippeetkin. Vai menikö ne jo kiippareiden kohdalla? jossain istuu varmasti joku joka välittää. Marko lupautui lainaamaan 12-kielistä ja joutuu lisäksi vielä vaihtamaan siihen kielet, laitetaan se vielä soittamaankin sitä Megakööriin. Itse soitan elämäni ensimmäistä kertaa akustista kitaraa levylle. 12-kielistä Lähimmäiseen, ja teräs- ja nailonkielisiä Viina Teettää-biisin introon. Avot! kyllähän tämä taittuu näissäkin olosuhteissa. Nuotio senkun rätisee.

Pikkukännissä aletaan toteuttaa tuottajan visiota Sveitsitanssin kertosäkeen perkussioista, joten Tarvonen menee koppiin congien kanssa eikä kukaan edes hämmästy. "Jotain tarvitaan vielä" ja Mitja ja Marko uskovat tietävänsä mitä, joten tehdään samaan syssyyn raita tai pari perkussioita, "bissetölkkishaker-munashaker-peppu" -metodilla. En mä osaa selvittää kovin tarkasti miten tai miksi, kattokaa nyt noista kuvista.

Kello alkaa olla pitkälti yli puolenyön, paikalla enää JukkaJanneUne ja Mitja ja "väsymys" alkaa painaa kaikkensa antanutta ryhmää, mutta vielä on tahtoa yrittää ottaa narulle eri laulajilla tuplauksia HRS:n uusiksi rytmitettyyn outro-osaan. Uusi rytmitys on kännissä paljon vaikeampi eikä kukaan ole sitä ennalta tietenkään kuullut, mutta mehän ollaan vanhoja kettuja joten homma vaan laitetaan toimimaan, ja jokainen pakotetaan olemaan sammumatta laulukoppiin. Jukka ja Mitja jatkavat härskien saaristolaislaulujen äänittämistä aamuun asti, kunnes Jukka sammuu eikä pysty painamaan recciä.
-Janne
















































Studioaika juoksee ja rahaa palaa kun Ande on keskeyttänyt soittonsa kuullakseen Oton selostusta vahvasta visiostaan koskien mahdollisesti joskus toteutettavan biisin mahdollista musiikkivideota.


Alicen - jonka nimi oli aikaisemmin Vincent Furnier - julistama sanoma on varmasti monien mielestä ei-toivottua informaatiota.


Tabriitti- eli perkussiosoitinsessioiden kiihkeä rytmiä pt.2.